Ammattiopisto Lappian sosiaali- ja terveysalalla on vastattu erityisesti varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa korostuneeseen ajankohtaiseen osaamistarpeeseen. Neurokehitykselliset erityispiirteet tunnistetaan nykyään aiempaa paremmin, ja yhä useampi lapsi ja nuori saa diagnoosin. Samalla on kasvanut tarve ymmärtää, mitä neurokirjo tarkoittaa käytännön työssä.
Työelämältä saatuihin toiveisiin vastatakseen Lappia järjesti keväällä 2026 ensimmäistä kertaa 15 osaamispisteen laajuisen Neuroasiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen -koulutuksen. Se on paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, joka suunniteltiin Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella -hankkeessa.
– Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa neuroasiakkaisiin liittyviä tutkinnon osia ei juuri ole, vaikka kysyntä osaamiselle on suuri, kertoo Lappiassa työskentelevä opettaja, neuropsykiatrinen valmentaja ja psykoterapeutti Satu Kujala.
Neurokirjon vahvuudet näkyviksi
Neurokirjoon kuuluvat esimerkiksi ADHD, autismikirjon häiriöt, Touretten oireyhtymä, oppimisvaikeudet sekä aistien ali- ja yliherkkyydet. Koulutuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä neurokirjosta ja tehdä arjesta sujuvampaa niin asiakkaille kuin ammattilaisillekin. Koulutuksessa on käsitelty muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitoja, toiminnanohjauksen haasteita sekä arkea tukevia apuvälineitä ja keinoja.
– Neurokirjon henkilöillä on usein erityisiä vahvuuksia. Koulutus auttaa näkemään heidän potentiaalinsa, Kujala sanoo.
Ammatillinen itsevarmuus kasvoi koulutuksessa
Palaute koulutukseen osallistuneilta opiskelijoilta ja asiantuntijoilta on ollut erittäin positiivista, ja oppeja on viety suoraan työpaikkojen arkeen. Yksi osallistuneista on Maksniemen päiväkodissa työskentelevä Janita Mikkola, joka kiittelee koulutuksen monipuolisuutta sekä vierailevia kouluttajia ja kokemusasiantuntijoita.
– Olen saanut koulutuksesta lisää ammatillista itsevarmuutta sekä ymmärrystä neurokirjon piirteistä eri ikäisillä. On ollut hyödyllistä kuulla ja jakaa kokemuksia ja vinkkejä muiden koulutukseen osallistuneiden kanssa, Mikkola kertoo ja suosittelee koulutusta kaikille varhaiskasvatuksen ja koulutuksen parissa työskenteleville.
Koulutus järjestetään myös ensi lukukauden aikana. Sen voi suorittaa itsenäisenä opintokokonaisuutena, kuten nyt työssä olevat suorittivat sen oppisopimuksella, tai sen voi sisällyttää osaksi lähihoitajaopintoja.
Artikkeli on toteutettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella -hanketta.
