Lappian yhtymähallitus 2017 – 2021 päätti toimikautensa

Uutinen

Lappian yhtymähallitus kokoontui toimikautensa viimeiseen kokoukseen 24.8.2021. Yhtymähallitusta ovat vuodesta 2018 johtaneet torniolainen puheenjohtaja Olli Rainio ja kemiläinen varapuheenjohtaja Sisko Korrensalo. Jäsenkuntien edustajina hallituksessa ovat toimineet Torniosta Jari Hannuniemi ja Olavi Stoor, Kemistä Hilkka Halonen ja Kalle Helske, Keminmaasta Tuula Eilittä, Simosta Maritta Rissanen, Tervolasta Raimo Puikko, Pellosta Risto Kuusijärvi sekä Ylitorniolta Teija Kannala.

Väistyvän yhtymähallituksen puheenjohtajan tervehdys

Valtuustokauden vaihtuminen on yhden aikakauden päätös. On tilinpäätöksen aika ja hetki pysähtyä tarkastelemaan kulunutta neljää vuotta, sekä seuraavalle hallitukselle jäävää perintöä. Viimeistä neljää vuotta ovat leimanneet vahvasti suuret muutokset, sekä organisaation sisältä että valtakunnan tasolta tulleet uudistukset.

Ammatillisen koulutuksen uudet linjaukset haastavat koulutuksenjärjestäjiä mukautumaan valtiovallan tahtotilan mukaiseen toimintaan. Lappia on reagoinut näihin nopeasti ja muuttanut omaa toimintaa kiitettävällä tavalla niin, että se palvelee muuttuvaa rahoitusmallia.

Yhtymähallituksen työskentely on ollut sitoutunutta ja asenne Lappian edunvalvontaan on ollut tinkimätöntä. Yhteistyö viranhaltijoiden kanssa on ollut hedelmällistä ja poliittisen tahtotilan jalkauttaminen strategiatyön kautta käytännön arkeen on onnistunut.

Lappian rooli alueellisena veturina on merkittävä. Toisen asteen oppilaitoksen leima alkaa olla vanhentunutta ja tilalle on noussut työelämän yhteiskumppani profiloituen monialaisena koulutuksen osaamiskeskittymänä, jolla on vahva oman toiminnan kehittämisen halu ja työelämän työvoimatarpeen täyttäminen osaavilla tekijöillä.

Tällä kaudella on tehty isoja sopeuttamis- ja kehitystoimenpiteitä, jotta tulevaisuudessa olemme vakaa ja kehittyvä organisaatio. Tehdyt päätökset eivät ole aina olleet helppoja, mutta vastuulliseen päätöksentekoon kuuluu realiteettien hyväksyminen ja ratkaisujen haku haasteisiin.

Tiukoissa paikoissa luottamushenkilöiltä vaaditaan kompromissinhakuisuutta ja -tekokykyä. Siitä annan täyden tunnustuksen hallitukselle ja toivon, että uusi tuleva hallitus jatkaa samaa sitoutuneisuutta ja Lappia ensin -ajattelua myös seuraavat neljä vuotta.
Toivon, että uusi hallitus pääsee aloittamaan työskentelyn fyysisinä kokouksina ja Teamsin tuijottaminen on pian hatara muisto mielensopukoissa.

Koko kauden 2017-2021 yhtymähallituksen puolesta haluan lausua kiitoksen Lappian henkilöstölle. Ihmiset tekevät organisaation ja ihmiset ovat sen tärkein voimavara. Pitäkää kiinni hyvästä tekemisen meiningistä ohjaavana toimintakulttuurina, sillä Lappia on parasta Lappia!

Olli Rainio
Yhtymähallituksen puheenjohtaja

Kevään 2021 kuntavaalien jälkeen jäsenkuntien valitsemat luottamushenkilöt aloittavat toimikautensa Lappian yhtymävaltuustossa ja –hallituksessa 21.9.2021.

— Valtuustokausi 2017 – 2021 on jälleen ollut useiden suurten muutosten kausi ja yhtymähallitus on tukenut lappialaisten työtä vahvasti. Oikean suuntaisten toimien löytäminen vaatii yhteistyötä ja sitä tämäkin valtuustokausi on osoittanut, yhteinen asiamme on Lappia, sen opiskelija- ja työelämäasiakkaat ja henkilöstö. Tällä hetkellä tulokset ja niiden kehityssuunta antavat ymmärtää, että juuri oikean suuntaisia ratkaisuja on tehty. Viimeisimpänä merkittävänä toimena yhtymähallitukselle raportoitiin sopeuttamis- ja kehittämissuunnitelma III:n ja Lappian strategian 2025 etenemisestä. Lappiassa tehdään kehittävää ja uudistavaa työtä jatkuvasti ja kattavasti, kiittää kuntayhtymän johtaja/rehtori Virpi Lilja luottamushenkilöitä yhteistyöstä.

Lappian talous vakaalla pohjalla

Lappialle myönnetty valtionosuusrahoitus on kehittynyt viimevuosina myönteisesti. Vuoden 2021 valtionosuusrahoituksen merkittävin osa oli perusrahoitusta (70 %), jonka laskenta-perusteena käytetään ministeriön myöntämiä tavoitteellisia opiskelijavuosia. Toiseksi merkittävin oli suoritusrahoitus (20 %), jota myönnetään suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella. Lisäksi myönnettiin vaikuttavuusrahoitusta muun muassa opiskelijapalautteiden, työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella.

Perusrahoituksen lisäksi OKM on vuosina 2019 – 2021 myöntänyt koulutuksen järjestäjille strategiarahoitusta toiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen sekä harkinnanvaraisia korotuksia muun muassa poikkeusolojen tasoitukseksi, opettajien, opinto-ohjaajien ja ohjaajien palkkaukseen sekä myös lähihoitajakoulutuksen lisäämiseen.

— Koulutuskuntayhtymän maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat säilyneet hyvinä vuonna 2021. Kassaa ovat vahvistaneet muun muassa harkinnanvaraiset rahoitukset. Alkuvuonna koronapandemian vaikutus näkyi toiminta- ja henkilöstömenojen sekä palvelujen ostojen laskuna. Kevään jälkeen nämä kustannukset ovat kääntyneet kasvuun. Kokonaisuutena Lappian tuloskehitys on ollut ennakoitua parempaa. Toki tulevina vuosina koulutuskuntayhtymän peruskannattavuudessa on kehittämisen tarvetta, summasi talousjohtaja Juha Kallo 2021 puolivuotiskatsauksessaan.

Lappiassa valmistellaan vuoden 2022 talousarviota ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmäuudistuksen asetusluonnoksen pohjalta. Asetusmuutoksen tavoitteena on yhdenvertainen ja yksinkertainen malli, jossa otetaan huomioon muun muassa oppimisympäristöt, ammatillisen koulutuksen ympärivuotisuus, koulutuksen järjestäjän päättämät lomat ja opiskelijakohtaiset tauot.

— Muutostekijöitä on todella paljon. Nyt näkymä Lappian valtionosuusrahoitukseen vuodelle 2022 on varsin vakaa. Tällä hetkellä Lappian asema rahoittajan tilastoissa vuoden 2022 rahoituksessa on jopa hieman paremmassa asemassa valtakunnallisesti kuin vuonna 2020. Valtion talousarvioesitys vastaa kevään ennakointeja, että ammatillisesta koulutuksesta ei leikattaisi. Kokonaispottia hieman ehkä kasvatetaan vastaamaan muun muassa laajennettua oppivelvollisuutta. Myös valtion lisärahoituksia olisi tulossa ainakin vielä ensi vuonna, kertoi Juha Kallo talousarvioon vaikuttavista valtakunnallisista muutoksista.

Lappia hakee OKM:ltä lupaa englanninkielisiin tutkintoihin matkailu- ja luontoaloille

Lappia hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä järjestämisluvan täydentämistä matkailualan perustutkinnon ja luontoalan ammattitutkinnon toteuttamista englannin kielellä.
Tarve vieraskielisille luville on tullut alueen toimijoilta erityisesti matkailu- ja luontoalan yrityksiltä. Lisäksi Tunturi Lapin Kehitys yhdessä Lappia, Redun ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen sekä useiden muiden toimijoiden kanssa ovat laatineet kannanoton OKM:lle vieraskielisten koulutusten järjestämisestä ja lupaprosessin vapauttamisesta.

— Lappialla on molemmat tutkinnot järjestämisluvassaan suomen kielellä ja meillä on vuosien kokemus kyseisten tutkintojen järjestämisestä. Tutkintojen englanninkielisillä toteutuksilla haluamme vahvasti tukea matkailu- ja luontoalojen kehittämistä Lapissa, sanoo Lappian osaamispalvelujohtaja Sanna Laihinen.

Suomessa on 14.12.2020 ollut 16 koulutuksen järjestäjällä yhteensä 40 vieraskielisistä lupaa. Lähin lupa on Osaolla liiketoiminnan perustutkintoon.

Lappiassa jatkuu henkilöstön etätyömahdollisuus

Lappiassa työt on aloitettu syksyllä 2021 lähityöskentelynä huomioiden koronaturvallisuus. Mahdollisesta etätyöskentelystä on sovittu erikseen esimiehen kanssa.

Lappian henkilöstölle on ollut käytössä etätyösopimus ja ohjeistus toukokuusta 2020 lähtien. Jatkossa lähi- ja etätyönyhdistelmä, ns. hybridimalli tulee yleistymään sekä opetustyössä että konsernipalveluissa. Hybridimallissa lähityö ja etätyö vuorottelevat huomioiden palvelujen saatavuus myös paikan päällä. Nyt on linjattu, että etätyön tekopaikka voi olla muukin kuin työntekijän koti. Pääsääntöisesti sen tulee olla Suomessa. Ulkomaiden etätyöpaikaksi voidaan sopia poikkeuksellisesti Lappian toiminta-alueen lähialue esim. Tornionjokilaakson Ruotsin tai Norjan puoli. Lappian etätyön laajennettu vakuutusturva koskee myös Haaparannalla asuvia ja näitä mahdollisesti Ruotsin tai Norjan puolella työskenteleviä. Lähityössä ollaan vähintään 50 % työajasta. Tämän mukaisesti etätyöpäiviä voilla olla kaksi viikossa tai 8 – 10 etäpäivää kuukaudessa. Kokonaan etätyöhön siirtyminen (100 %) ei ole tässä vaiheessa mahdollista. Säännöllinen vähintään kaksi viikkoa kestävä etätyöskentely edellyttää kirjallista sopimista esimiehen kanssa.

Linjausten mukaisesti sopimukset ovat määräaikaisia vuoden 2021 loppuun. Sen jälkeen työntekijä ja esimies keskustelevat etätyön tavoitteiden toteutumisesta ja onnistumisesta sekä arvioivat sopimuksen jatkamismahdollisuuksia. Henkilöstöpalvelut seuraa etätyön käyttöönottoa yhdessä esimiesten kanssa ja kehittää ohjeistuksia ja linjauksia saadun palautteen perusteella. Lisäksi henkilöstöpalvelut valtuutetaan tekemään tarvittavia teknisiä päivityksiä. Etätyön ohjeistuksista voidaan tarvittaessa poiketa koronan aiheuttaman poikkeustilanteen johdosta.

Yhtymähallitus valtuutti kuntayhtymän johtaja/rehtorin päättämään etätyösopimusten jatkamisesta toistaiseksi voimassa oleviksi määräaikaisuuden jälkeen.

Author

Ota yhteyttä

Lilja Virpi

Kuntayhtymäjohtaja / rehtori
puh.+358405370860
Hallintopalvelut
Tornio, Urheilukatu 6