Lapinlehmät, suomenlampaat ja kainuunharmaslampaat ovat nyt kaikki siirretty Pelson vankilamaatilalta Lappian Louen opetusmaatilalle. Viimeiset eläimet saapuivat maanantaina 29.8., jolloin eläinten siirtoa valmistelleet eri tahot olivat kokoontuneet Louelle kutsuvierastilaisuuteen. Geenipankkikarjat kuuluvat julkishallinnon ylläpitämiin, Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallisen geenivaraohjelman piirissä oleviin karjoihin. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla, Lappia, Luonnonvarakeskus ja Rikosseuraamuslaitos ovat vahvalla yhteistyöllä toteuttaneet alkuperäiskarjojen siirron.
Alkuperäiskarjojen omistajuus siirtyi RISEltä Lappialle
Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen aluejohtaja Antti Hartikainen kertoi tapahtumia ja taustoja 1980-luvulta, miten alkuperäiskarjojen ylläpito tulivat osaksi vankeinhoitolaitoksen toimintaa.
Kotieläinten geenivarojen säilytystoimet alkoivat Suomessa vuonna 1981, kun vankeinhoitolaitos (VaHo) asetti työryhmän pohtimaan Pelson vankilan kannattamattoman lampolan kohtaloa. Työryhmään osallistui kotieläinten jalostustieteen professori Kalle Maijala, jonka ehdotuksesta Pelsolle perustettiin suomenlampaan geenipankki. Vuonna 1984 Pelsolle valmistui uusi lampola, jonne hankittiin geneettisesti mahdollisimman monipuolinen otos suomenlampaita. Professori Maijala ideoi kansallisen eläingeenivaratyön toteuttamisen vankilamaatilojen avulla.
Vankeinhoitolaitoksen silloinen ylijohtaja K. J. Lång innostui hankkeesta ja vuoden 1984 lopussa Pelson keskusvankilassa ryhdyttiin hankkimaan pohjoissuomenkarjaa ja Sukevan keskusvankilaan itäsuomenkarjaa. Myöhemmin myös Konnunsuon keskusvankilan maatilalle koottiin länsisuomenkarjan geeniainesta säilytettäväksi. Tästä alkoi suomenkarjan säilyttämisen ja geneettisen perimän turvaaminen vankilatiloilla. Vankilatilojen hyödyntämistä on luonnehdittu maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseksi tavaksi toteuttaa kansallista eläingeenivaraohjelmaa ja se on saanut laajan kansainvälisen tunnustuksen. Geenivarojen suojelu liittyy kiinteästi yhteiskunnan kriisivalmiuteen ja riskienhallintaan sekä on osa huoltovarmuutta. Geenivarat ovat myös kulttuurihistoriallisesti arvokasta perintöä.
Johtaja Hartikainen korosti eläintenhoitotyön olleen tärkeää ja opettavaa työtä vangeille. Hän kiitti Pelson vankilan johtoa, Pelson vankilan henkilöstöä sekä vankeja arvokkaasta ja ainutlaatuisesta työstä, jota on tehty alkuperäisrotujen säilyttämisen puolesta.
— Pelson vankilan toiminta on päättymässä ja siirtyy uuteen Vaalan vankilaan vuoden 2024 loppupuolella. Tällöin myös työtoiminta muuttuu, ja vankilamaatilan toiminta päättyy. Rikosseuraamuslaitoksen päätösten pohjalta Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on valinnut Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian jatkamaan Pelsolla toteutettua arvokasta työtä alkuperäiskarjojen ylläpitäjänä. Pelson vankilatilan lapinlehmät sekä kainuunharmas- ja suomenlampaat ovat nyt siirtyneet tänne Ammattiopisto Lappian Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskukseen Tervolan Louelle. On hienoa, että Pelson vankilalla aloitettua tärkeää ja arvokasta geenivaratyötä jatketaan menestyksekkäästi myös tulevaisuudessa, totesi johtaja Hartikainen tyytyväisenä.
Lappian maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskuksella on suuri merkitys koko Lapin maakunnalle
Kuntayhtymän johtaja/rehtori Virpi Lilja kiitti Lappian saamasta mahdollisuudesta jatkaa rikosseuraamuslaitoksen ansiokasta työtä geenivaraohjelman toteuttamisessa ja alkuperäisrotujen säilyttämisessä.
— Kiitämme saamastamme luottamuksesta. Strategiamme mukaisesti tehtävämme on synnyttää elinvoimaa ja lisätä osaamista toimintaympäristössämme. Lappian Louen maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskuksessa on päästy pitkälle ainutlaatuisen oppilaitoksen, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, yritysten, ohjaus- ja neuvontapalveluiden yhteisen kampuksen rakentamisessa monen toimijan ekosysteemiksi. Alkuperäiskarjat tuovat tähän kokonaisuuteen uuden merkityksellisen ulottuvuuden muun muassa luonnonvara-alojen opetukseen ja opetussisältöihin. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että samana päivänä, kun ensimmäiset lampaat saapuivat Louelle, kampuksella toteutettiin käytännönläheinen keritsemiskurssi.
Virpi Lilja korosti, että Lappian Louen maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskus on Lapin maaseutuosaamisen ainoa oppilaitos ja sen merkitys koko maakunnalle on suuri.
— Osaamiskeskuksemme on saanut merkittävän piristysruiskeen. Uudessa lampolassa ja peruskorjatussa pihattonavetassa on nykyaikaiset elinolosuhteet eläimille ja opiskelijoillemme nykyaikainen oppimisympäristö. Louen toimipaikan kehittämissuunnitelma sisältää niin koulutustarjonnan, oppimisympäristöjen kuin ekosysteemien edelleen kehittämisen. Vahva sitoutuminen, hienot puitteet, hyvä hoito ja innovatiivinen kehittäminen ovat teemoja, joiden itse luotan lunastavan tulevaisuudessa nyt saamamme luottamuksen.
Lappian Louen toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi vahvisti, että alkuperäiskarjojen saamisella Louelle on todella suuri merkitys, ja geenipankin ylläpitäminen on tärkeä tehtävä.
— Tuotekehitys ja jatkojalostus on tärkeä asia, sitä kautta saadaan maaseutuyrittäjyyteen uudenlaista kannattavuutta. Teemme laaja-alaista yhteistyötä muun muassa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa Lappari-elinkeinohankkeessa, jossa tutkitaan lapinlehmän maidon ja lihan ominaisuuksia jatkojalostuksen ja tuotteistamisen näkökulmasta.
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio – Alkuperäiskarjat ovat kansallisaarteitamme
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kierteli tyytyväisenä Louella uudessa lampolassa, pihattonavetassa ja tervehti lapinlehmiä jaloitteluaitauksessa ja laitumella.
— Kaikki alkuperäisrotumme ovat kansallisaarteita. Ne ovat auttaneet meitä vaikeina aikoina myös Lapissa, kun ruuasta on ollut pulaa. Velvollisuutemme on huolehtia, että myös tulevat sukupolvet pääsevät niistä nauttimaan, joten pidetään niistä hyvää huolta, totesi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Louen tilaisuudessa.
Husu-Kallion mukaan lapinlehmällä, kuten muillakin suomenkarjoilla, voi olla tulevaisuudessa suuri merkitys myös kulinaristisia ja valtavirrasta poikkeavia raaka-aineita tuottavina tuotantoeläiminä, vaikka niiden tuotantomäärät ovat jalostettuja nykyrotuja pienemmät.
— Tulevaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että myös alkuperäiskarjojen tuotantoeläimistä saatavat raaka-aineet hyödynnetään. Esimerkiksi lapinlehmien maidon rasvahappokoostumus on hyvä ja toivon, että siihen satsataan niin tutkimuksessa kuin jatkojalostuksessakin. Täällä Louella saimme jo nauttia paikallisen yrityksen lapinlehmän maidosta valmistamaa herkullista jäätelöä.
Luonnonvarakeskus tekee laaja-alaista työtä geenivaraohjelmassa
Luonnonvarakeskus koordinoi Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallista geenivaraohjelmaa. Luonnonvarakeskus ja Lappia tekevät yhteistyösopimuksen mukaisesti laaja-alaista yhteistyötä alkuperäiskarjojen geeniperimän säilyttämiseksi, tutkimiseksi, hyödyntämiseksi ja alaan liittyvän osaamisen kehittämiseksi Louen maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskuksessa. Yhteistyötä tehdään myös kasvigeenivarojen säilytyksessä ja tutkimuksessa.
— Hienoa, että Ammattiopisto Lappia jatkaa nyt Pelson tekemää työtä. Täällä on erinomaiset mahdolliset edistää alkuperäisrotujen jalostusta, geenivarojen suojelua ja alkuperäisrotujen kestävän kehityksen mukaista hyödyntämistä ja tuotteistamista. Odotamme paljon yhteistyöltämme, jota voimme tehdä muun muassa säilytettävien alkuperäisrotujen erityisominaisuuksien ja perimän kartoittamiseksi, kertoo Luonnonvarakeskuksen professori Juha Kantanen tyytyväisenä.
Louen tilaisuuteen toi tervehdyksen myös Pohjoismaiden Geenivarakeskuksen NordGenin kotieläinsektorin johtaja Mervi Honkatukia. NordGen on johtanut Pohjoisten tunturikarjojen historia, nykypäivä ja tulevaisuus -näyttelyn kokoamista. Näyttelyyn voi tutustua Lappian Louen toimipaikassa.
